Esittely / About us

Unituulia on pieni suomalais-amerikkalainen perheyritys, jonka kotipaikka on Suomessa, Aurassa. Unituulia on yhdistelmä Unelmia (miksei Uniakin) ja Tuulia. Se on yhdistelmä suomalaisille tuttuja materiaaleja, ajatuksia ja vähän oudompaa intiaanikulttuurin rikkautta. Se on yhdistelmä fiiliksiä toteutuneista ja toteutumattomista unelmista maailman tuulissa. Se on yhdistelmä tekijöidensä kunnioitusta vanhoja perinteitä kohtaan ja heidän intoaan ottaa vastaan uusia ajatuksia. Erilaisesta kulttuuritaustastaan huolimatta tekijöille on yhtieistä paitsi koti myös tapa katsoa Elämää, Maailmaa ja Luontoa. Unituulia on nuori yritys, mutta sen tekijöiden unelma ja tavoite on, että se selviää elämän tuulissa ja elää vanhaksi rikastuttaen kanssaeläjiään sillä, mitä kulloinkin annettavaa on.  

Alempaa löydät hieman tietoa meistä Unituulian 'tekijöistä', kahdella kielellä :)

Unituulia is a small Finnish-American family business in Finland, Aura. Unituulia / Dream Winds is a combination of Dreams and Winds. It is a combination of materials and thoughts that are familiar to Finns, and of not-so-well-known richness of American Indian culture. It is a combination of feelings of come-true dreams and dreams that haven't come true yet in  the winds of the world. It is a combination of it's makers respect for the old traditions and of their enthusiasm to capture new thoughts. Despite the different cultural background, the makers have things in common; the way of seeing Life, the World and the Nature. Unituulia is a young business, but the dream and the ambition of it's makers is to survive in the winds of the world and to grow old, while enriching others with what they at each time have to give.

Below here you can find some information about us 'makers' of Unituulia, in two languages :)

 

Mai

Olen kuusikymmenluvun lopulla syntynyt kahden lapsen äiti. Tällä hetkellä työskentelen ala-asteikäisten lasten parissa, vaikka ammatiltani olenkin puutarhuri. Puutarhurin ammatti on minulle eräänlainen kutsumus, sillä Luonto on hyvin lähellä sydäntäni – toisinaan tunnen hyvin voimakkaasti olevani nimenomaan osa Maata. Rakkauteni luonnon ihmeisiin on antanut minulle paljon ja on ohjannut minua myös käsillä tekemisen tiellä. Vapaa-aikani täytän mieluiten paitsi puutarhan tonkimisella, myös lukemisella, kirjoittamisella ja kaikenlaisella näpertelyllä. Materiaalit ovat useimmiten maanläheisiä. Lisäksi olen viehtynyt lasiin ja sen antamiin mahdollisuuksiin värien kanssa leikittelyyn. Houkuttavalta tuntuu myös erityyppisten materiaalien yhdistely samassa työssä; villaa ja lasia – pehmeää ja kovaa – kylmää ja lämmintä – kulmikasta ja pyöreää – karkeaa ja sileää…

Nykyiseen mieheeni tutustumisen myötä olen saanut yhdistellä paitsi materiaaleja myös kulttuureita. Suomalaisuus on saanut vierelleen Pohjois-Amerikkalaista intiaanikulttuuria ja mieheltäni olen oppinut tekemään myös joitakin hänen kansalleen tyypillisiä käsitöitä. Niihin jää näkyviin oma persoonani, vaikka pyrinkin aina kunnioittamaan alkuperäisiä perinteitä.

’Kieliteknisistä’ syistä olen vastuussa näillä sivuilla olevista teksteistä. Suurin osa kuvista on myös ottamiani. Mikäli huomaat virheitä tai muita epäkohtia, ilmoitathan ystävällisesti meille! unituulia(at)yahoo.com

 

About Mai

I was born in the end of the sixties and I’m a mother of two children. At this moment I also work with kids, even though I am a gardener. Being a gardener is something that is built-in me, the Nature is very close to my heart – sometimes I have very strong feelings about being part of the Earth. My love for the miracles of the nature has been guiding me on my way as a crafts person. Besides digging in the garden, I love to fill my time with reading, writing, and all kinds of tinkering. The materials I use are mostly natural. I’m very fond of glass and the possibilities it gives me to play with colours. I’m also attracted in mixing different kinds of materials in one piece of work; wool and glass – soft and hard – cold and warm – sharp and round – rough and smooth…

After meeting my husband I’ve had a good chance to combine different cultures. I’ve got North American Indian culture next to the Finnish one and from my husband I’ve had the honour to learn some crafts that are typical for his people. These pieces of work show my personality, but I try to do my best to always respect the original traditions.

For ‘language technical’ reasons I am the one who is responsible of the texts on these pages. I have also taken most of the pictures. If you notice mistakes or other flaws, please let us know! unituulia@yahoo.com

   

  Jamie

I am a Wolf Clan, Sokoki Abenaki Indian, a bead worker and fan maker and have been beading for 36 years. I try to use the finest quality materials available; the feathers I use in my fans, come from live birds and are dropped feathers, the leather I use comes from a small tannery that buys hides from hunters to keep the hides from being wasted. The inspirations for my colours and designs come largely from Nature. As my wife does,  I also like combining different materials from the Natural World in my art. I usually do what is called contemporary traditional handicrafts, not reproductions of old styles. 

I have been a reporter for a well known Indian newspaper and have been involved in Indian rights and issues for many years. I was born in the state of Vermont, in the United States in the very early 1960s and have lived all over the United States, most recently in the Pacific Northwest. One of my concerns has been the preservation and protection of Wolves, one of the most misunderstood animals on this Earth and I had a great honor of living with a Wolf for 14 years. I now make Finland my home and live with my Finnish wife and her 2 children.

I would like to write a few words about the image that people have of North American Indian people. We are as a diversified people as the people of Europe are, with many different cultures, customs, languages, and spiritual beliefs. We do not dress everyday in leather clothing with feathers in our hair, those are images from the 1800s and earlier and the stereotypes that Hollywood movies have created. We do "dress up" for our social gatherings (called powwows). We do not live in tipis now (and not all Indian people used to live in tipis), we are modern people; we live in houses, drive cars, use computers. We are doctors, lawyers, teachers, writers, artists, musicians, business beople... Many of us have been involved in the important responsibility of the preservation of our cultures, languages and Spiritualities.

viuhka_3_sulkaa_-_fan_3_feathers2.jpgWe have a law in the United States that protects Indian artists and handcrafters, making it illegal to sell anything that "looks Indian" produced in China, India (or other countries) or by non-Indians as "Indian made". Any piece of art or handcrafted item that is Indian made must have the artists or handcrafters name and Tribe listed. Sadly, this law does not apply outside of the United States and many times, people in other countries think that what they are buying is an authentic Indian made item, when it is not.

My hope is that the people of Finland and Europe come to appreciate genuine, authentic Indian arts and handcrafts and expect and demand the high quality of works that Indian artists create and stop accepting the inferior "Indian looking" items that are offered for sale. I also hope that through education, understanding and the sharing of my Peoples cultures and arts, the stereotypes people have of North American Indians will change.

 


Jamie

Olen Susiklaanin jäsen, Sokoki Abenaki - heimon intiaani. Työkseni teen viuhkoja ja helmikirjontatöitä, joita olen tehnyt jo 36 vuoden ajan. Töissäni pyrin käyttämään laadukkainta saatavilla olevaa materiaalia; Viuhkoissa käyttämäni sulat ovat elävien lintujen pudottamia sulkia, nahka tulee pieneltä perheyritykseltä, joka ostaa taljat metsästäjiltä säästääkseen niitä menemästä hukkaan. Käyttämäni helmet on tehty Tsekin Tasavallassa ja ovat aina lasia. Vaimoni tavoin pidän erilaisten luonnonmateriaalien yhdistelemisestä töissäni. Useimmat työni ovat perinteisiä - mutta nykyaikaisia - eivät vanhojen jäljennöksiä.

intiaanikorvakorut_indian_porcupine_quill_earrings_0032.jpgOlen syntynyt Vermontin osavaltiossa, Yhdysvalloissa 1960-luvun alkupuolella ja asunut eri paikoissa ympäri Yhdysvaltoja, viimeksi luoteisrannikolla, Tyynenmeren läheisyydessä. Olen toiminut reportterina eräälle tunnetulle intiaanisanomalehdelle ja olen ollut mukana edistämässä ja ajamassa intiaanien asioita monen vuoden ajan. Yksi huolenaiheistani on ollut myös susien säilyttäminen ja suojelu -susien, jotka ovat maailmassa yksi eniten väärinymmärretty eläinlaji. Minulla oli suuri kunnia asua suden kanssa 14 vuotta. Nyt olen tullut Suomeen kotiutuakseni ja asuakseni suomalaisen vaimoni ja hänen kahden lapsensa kanssa.

Haluaisin sanoa muutaman sanan siitä käsityksestä, joka monilla ihmisillä on Pohjois-Amerikan intiaaneista. Olemme yhtä monipuolinen sekoitus ihmisiä kuin Eurooppalaisetkin, meillä on monia erilaisia kulttuureita, tapoja, kieliä ja hengellisiä ryhmiä uskoineen. Emme pukeudu joka päivä nahkavaatteisiin koristellen hiuksiamme sulilla - ne ovat mielikuvia 1800-luvulta tai aiemmalta ajalta, Hollywood-elokuvien luomia stereotypioita. Me ”pukeudumme” sosiaalisiin tapahtumiimme (joita kutsutaan nimellä powwow).  Emme asu tiipiissä (kaikki intiaanikansat eivät ole milloinkaan asuneet tiipiissä), olemme moderneja ihmisiä; asumme taloissa, ajamme autoilla, käytämme tietokoneita. Olemme lääkäreitä, lakimiehiä, opettajia, kirjailijoita, taiteilijoita, muusikkoja, bisnesmiehiä… Monet meistä ovat mukana ottamassa tärkeätä vastuuta kulttuuriemme, kieltemme ja uskojemme säilyttämisessä.

Yhdysvalloissa meillä on laki, joka suojelee intiaanitaiteilijoita ja – käsityöläisiä. Sen mukaan on laitonta myydä mitään ”intiaanin tekemältä näyttävää”, Kiinassa, Intiassa (tai muualla) valmistettua, ei-intiaanin valmistamaa työtä ”intiaanin tekemänä”. Kaikissa intiaanien tekemissä töissä, taiteessa ja käsitöissä, on oltava tekijän nimi ja heimo näkyvillä. Valitettavasti tämä laki ei ole voimassa Yhdysvaltojen ulkopuolella, jonka vuoksi ihmiset usein muissa maissa luulevat saavansa aitoa intiaanikäsityötä, kun oikeasti näin ei ole.

Toivon, että suomalaiset ja eurooppalaiset alkavat arvostaa aitoa ja väärentämätöntä intiaanikäsityötä. Toivon, että he alkavat edellyttää ja vaatia korkealaatuista intiaanien tekemää työtä ja lakkaavat hyväksymästä myynnissä olevia ala-arvoisia tuotteita. Toivon myös, että ihmisten käsitykset ja stereotypiat Pohjois-Amerikan intiaaneista muuttuvat tiedon sekä kansani kulttuurin ja taiteen kokemisen ja ymmärtämisen myötä.

 ***